Kommentti: Mitä NY Rangers touhuaa? Kaapo Kakon roolia kasvatettava

NY Rangers haluaa varmasti olla maltillinen, mutta fakta on se, että Kaapo Kakon roolia on kasvatettava – sekä pelaajan itsensä että joukkueen takia.

Tämän tekstin tarkoituksena ei ole alkaa raivopäisesti ja naama punaisena huutamaan Kaapo Kakon ansaitsevan enemmän vastuuta kuin hän on tähän mennessä saanut.

Sen sijaan kaiken keskiössä on ennemminkin New York Rangers ja Kakko astuu kuvaan ikään kuin sivujuonena.

Kun NHL:n harjoituspelit olivat käynnissä, Rangers vaikutti löytäneensä ykkösketjunsa.

Kakkoa kokeiltiin Artemi Panarinin ja Mika Zibanejadin rinnalla, mutta otanta kolmikon keskinäisestä kemiasta jäi varsin pieneksi, kun Pavel Buchnevich ryöväsi hänelle jo ennakkoon suunnitellun tontin itselleen.

Ja tuossa kohtaa tuo tontin ryöväys oli monilta osin perusteltua, sillä venäläispeluri näytti istuvan erinomaisesti maanmiehensä ja puolisuomalaisen “Ziban” rinnalle.

Myös varsinaisen NHL-kauden ensimmäiset pelit puolsivat vielä kolmikon peluuttamista yhdessä, kun Rangers voitti kaksi ensimmäistä otteluaan ja ykkösketju oli suorastaan pitelemätön. Toki jo tuossa vaiheessa oli nähtävissä, että Buchnevich hyötyy Zibanejadista ja Panarinista – ei toisinpäin – mutta voittavaa kombinaatiota ei kannata hirveästi lähteä muuttamaan.

Kahdessa viime ottelussa Rangers on kuitenkin saanut tukkapöllyä oikein olan takaa.

Ensiksi joukkue hävisi kotonaan kuumavireiselle Edmonton Oilersille 1-4-lukemin, mikä sinällään nyt ei ollut mikään minikriisin paikka, mutta sen sijaan viime yön 2-5-tappio New Jersey Devilsille, joka ei ollut ennen Rangers-ottelua voittanut peliäkään, vetää Manhattanilla väistämättä mietintämyssyt päähän.

Samalla Buchnevichin vajavaisuus ykkösketjun kolmantena lenkkinä paljastui kokonaisuudessaan: hän on tällä hetkellä riippakivi Zibanejadille ja Panarinille sekä myös Rangersin ykkösylivoimalle, joka ei ole onnistunut kymmenellä viime yrittämällään. Lisäksi koko kolmikko on summannut kahdessa viime ottelussa kasaan yhteensä ainoastaan yhden tehopisteen ja teholukemat ovat ikävästi pakkasella.

Samaan aikaan myös Kakolla on ollut omat haasteensa, mutta se tarjoaa myös mahdollisuuden: kun kerran ykkösketju ja ykkösylivoima eivät tällä hetkellä toimi alkuunsakaan, miksi ei kokeilla Kakkoa näihin molempiin koostumuksiin?

Kakon siirtäminen joukkueen sisäisessä hierarkiassa ylöspäin ei ainakaan vaikuttaisi nykytilanteeseen millään muotoa heikentävästi ja parhaassa tapauksessa Kakko pääsisi omaan elementtiinsä; sitä Rangers juuri nyt tarvitsee.

Ylipäätään ylivoimapelaaminen tarjoaa Kakon kaltaisille nuorukaisille sen kaikkein parhaimman mahdollisuuden saada itseluottamuksen huippuunsa. Jokainen voi katsoa vaikka Buffalo Sabresin suuntaan: NHL-tulokaskauttaan pelaava Victor Olofsson on aloittanut kautensa kahdeksaan peliin kuusi maalia ja näistä jokainen on syntynyt ylivoimalla.

Ja ottamatta nyt mitään pois ruotsalaiselta, Kakko pystyy eittämättä tekemään vähintäänkin yhtä tuhoisaa jälkeä, kun kaukalossa on kaverilla yksi mies vähemmän.

Nyt Kakon kohtalona on käydä pelaamassa ne ylivoiman jämät pois, kun ykkösylivoima on ensiksi häärinyt kaukalossa puolitoista minuuttia.

Sanotaan, että jääkiekossa itse kiekko on vallan väline ja se pitää eittämättä kutinsa. Sitä se on myös ehdottomasti Kakolle, mutta tällä hetkellä suomalaisnuorukainen joutuu viettämään aivan liikaa aikaa omissa ja siksi tehotilastokin on ropissut pakkaselle kahden pykälän verran.

On täysin ymmärrettävää, ettei Rangers halua hätäillä nuoren superlupauksensa kanssa ja laittaa Kakkoa kaikkein kovimpien paineiden keskelle Original Six -seurassa. Mutta juuri nyt ne painekattilan höyrypaineet eivät ole kovinkaan kummoisissa lukemissa, sillä Buchnevichin pelillisen tason ylittäminen ei ihmeitä vaadi.

Juuri edellä mainitusta syystä nyt olisikin oiva aika iskeä Kakko niihin kaikkein kirkkaimpiin parrasvaloihin; eihän paineet ole aikaisemminkaan suomalaisnuorukaisen päätä juuri huimanneet.

Marko Ollonqvist
Toronto

Lue myös:
NHL vapaat pelaajamarkkinat ja pelaajasiirrot 2019