Kolumni: Miksi Connor McDavid ei olisi voinut luopua muutamasta miljoonasta?

Miksi Connor McDavid ei olisi voinut luopua muutamasta miljoonasta dollarista kaudessa, jos Jordan Wealin kaltainen nimi kykenee palkanalennukseen?

Kun kritisoi Connor McDavidin, jonka vuosipalkka on 12,5 miljoonaa dollaria, tai monien muiden jättipalkoista nauttivien pelaajien päätöstä lyödä rahoiksi NHL-seuransa kustannuksella, ja ehdottaa vuositasolla muutaman miljoonan dollarin verran pienempää sopimusta, sitä saa monilta melkoisen likaämpärin niskaansa.

“Jättäisitkö sinä pari miljoonaa vuodessa pöytään? Olisitko sinä valmis samanlaiseen palkanleikkaukseen nykyisen tilipussisi osalta? Miksi ihmeessä heidän pitäisi ottaa vähemmän kuin he ansaitsevat, jos he saisivat saman summan myös muualta?”

Itse uskallan väittää, että edellä esitettyyn ensimmäiseen kysymykseen vastaisin “kyllä”.

Uskoisin nimittäin pärjääväni esimerkiksi 10 miljoonan dollarin vuosipalkalla vallan mainiosti – etenkin, jos se parantaisi mahdollisuuksiani voittaa Stanley Cup – kun muiden pelaajien palkkoihin jäisi käytettäväksi enemmän varoja.

Ja kyllä, tiedän, että minun on helppo sanoa sivullisena näin.

Saimme kuitenkin tänään konkreettisen osoituksen siitä, että pelaajilta on lupa odottaa – hieman kärjistäen sanottuna – muunkin kuin vain lompakkonsa tuijottelua.

Kesken kauden Montreal Canadiensiin siirtynyt Jordan Weal nimittäin tienasi kahden viime kauden aikana yhteensä 3,5 miljoonaa dollaria ja nyt hän allekirjoitti kanadalaisseuran kanssa kahden vuoden ja 2,8 miljoonan dollarin arvoisen jatkosopimuksen.

Hän siis tyytyi 700 000 dollaria alempaan palkkaan (kahden vuoden aikana), mikä tarkoittaa prosentuaalisesti 20 prosentin palkanalennusta.

Jos siis urallaan toistaiseksi noin 4,9 miljoonaa dollaria tienanneella pelaajalla on varaa tähän, niin on myös NHL:n supertähdillä, jotka saavat roppakaupalla tuloja myös sponsoreiltaan.

Eikä Wealin olisi tarvinnut tyytyä vähempään, sillä hän teki 63 pelaamaansa runkosarjaotteluun tehot 8+13=21 ja ennen kaikkea Canadiensille 16 otteluun pisteet 4+6=10. Hän olisi siis eittämättä voinut vaatia Canadiensilta, tai joltain muulta seuralta, näyttöjensä perusteella samanlaisen sopimuksen kuin hänen edellinen oli.

Mutta miksi sitten Weal teki tällaisen ratkaisun?

Koska hänelle raha ei ollut ykkösprioriteetti, vaan se, että häneen luotettiin Montrealissa.

Hän on siis hyvässä paikassa ja voi hyötyä siitä taloudellisesti myöhemmin, mutta niin voivat 27-vuotiasta Wealia nuoremmat supertähdetkin; ei heillä ole välttämätöntä pakkoa repiä kaikkea välittömästi irti.

Tienata voi myöhemminkin, ja vaikka näin ei koskaan tapahtuisikaan, 10 miljoonan dollarin vuosituloilla, jotka on taattu kahdeksi vuodeksi eteenpäin, pärjää elämässä melkoisen hyvin.

Marko Ollonqvist
Toronto

Lue myös:
NHL Pudotuspelit 2019 – tässä otteluparit, ohjelma ja aikataulut!