JUTIN RILLI: Nyt lyödään Leijonien turnaus kirjoihin ja kansiin – Lake Placidin kaltainen stoori!

Nyt lyödään Leijonien turnaus kirjoihin ja kansiin. Aivan fantastinen tarina, joka päättyi maailmanmestaruuteen, ja historia toisti itseään!

Juttuhan meni sillai, että joukkueen valmistautuminen kisoihin meni hyvin ja sitte oli tietysti paljon spekulaatiota siitä, ketkä tulee ja ketkä ei.

Leiritykset, jotka joukkue teki huhtikuusta alkaen, meni todella nappiin. Sitte varsinki se viimeinen EHT Brnossa – Suomi voitti Tshekin ja Venäjän, Ruotsille hävittiin 1-2. Muilla mailla oli jo kirkkaimmat tähdet mukanaan: Ruotsilla 18 NHL-jätkää, Venäjällä kaikki ja Tshekeillä myös.

Näiden erinomaisten EHT-suoritusten kautta ennen kaikkea pelaajat sai sen uskon, että ne pystyy pelaamaan näitä maailman kärkiäijiä vastaan ja voittamaan ne.

Sitte ne ite varsinaiset kisat.

Torstaina oli passport control, ennen turnauksen alkua, ja joukkue teki päätöksen, että leimataan kaikkien passit. Jokainen jätkä tiesi, ettei tarvi seurailla NHL:n tuloksia: kun passit on leimattu, tiedetään mikä joukkue tulee olemaan, ja ketään ei tule mukaan joukkueen ulkopuolelta.

Siitä alkoi se tämän yhteisen matkan etappi Kosicessa ja sen näköistä se oli: heti Kanadaa vastaan voitto ja Kaapo Kakko Show. Lauantaina heti perään isäntämaa Slovakia – se oli meidän toinen peli JetSetClubin reissulla siellä. Saatiin kova alku heti, ja siitä me juteltiin jo ennen kisojen alkua Jukan ja Jeren kanssa.

Erittäin hyvä alkuohjelma: Kanadaa, Slovakiaa ja USA:ta vastaan ei tarvinnu miettiä yhtään mitään, vaan vetää täysillä. Näiden pelien jälkeen pisteitä oli kasassa seittemän ja sopivasti saatiin oikein sellainen ärsytyspiikki siitä, kun Tyrväinen vedettiin nurin USA-pelin jatkoajalla.

Tuollasella pitkällä matkalla tulee aina vastaan asioita, joihin ei voi vaikuttaa; siellä tulee vastaan paljon sellasia asioita, joihin voi vaikuttaa, mutta myös niitä, joihin ei voi. Tuossa kohtaa koettiin valtava vääryys, mutta joukkue käsitteli hyvin ja siitä tuli osa tätä huikeaa tarinaa.

Joukkue hitsaantui enemmän ja enemmän yhteen. Ja se oli tärkeä juttu, että tultiin alkulohkossa toiseksi, eikä tullut muuttoa ekaan peliin.

Kvartsifinaali on aina nimimerkillä kuolemanpeli.

Vastaan Ruotsi. Se sytyttää aina, ihan sama ketä siellä on, ja nythän niillä oli kaikki kynnelle kykenevät mukana.

Oli niin värikäs se peli, jumankauta. Yhdeksän maalia. 1-0-johto, Ruotsi 3-1-johtoon ja sitten Leijonat näytti sisua ja henkistä kanttia, nousten 3-3:een. Sitten viä toisen erän loppuun Ruotsi teki 4-3, ja siinä kyllä oikein koeteltiin, mutta kolmas erä oli jäätävä. Meidän Mörkö tuuppas 4-4-:ään, Leijonat hirveeseen nosteeseen ja jatkoaikavoitto Mannisen huimalla laukauksella.

Semifinaaleissa tuli vastaan Venäjä ja se on kyllä yksi historian legendaarisimmista peleistä.

Kaikki puhuu edelleen siitä ihmeenä, mutta joukkue tiesi, mitä ne tekee. Ja, kun eniten tarvittiin, niin Lankinen nousi esiin, torjui nollapelin ja oli fantastinen. Ja sitte tuli taas Mörkö ja tuuppas 1-0. Siellä oli Ovechkinit, Malkinit, Kucherovit, Kovalchukit, Kutznetsovit ja kaiken maailman taikurit jäällä, mutta Leijonille aivan fantastinen 1-0-voitto.

Bethard tarjoaa markkinoiden parhaat kertoimet MM-turnaukseen!

SAAT JOPA 50 € EXTRAA VEDONLYÖNTIIN!

Finaaliin tuli sitte vastaan Kanada, joka ratkaisi aika äkkiä oman välieränsä Tshekkiä vastaan.

Eihän niillä ollu mitää muuta tavoitetta kuin voittaa maailmanmestaruus. Ne meni 1-0-johtoon, mutta sitte taas Mörkö nousi esiin, tuuppas kaksi maalia ja Lankinen oli ihan pleksi siellä. Kanadalla kauhea myllerrys Suomen päässä, mutta sitte tuli se yksi hyökkäys, täysin fantastinen turnauksen pelannut Pesonen maalasi – tuolla joukkueessahan on ihan uskomattomia tarinoita syntyny – ja sen jälkeen Lankinen seisoi päällään.

Lankinen otti yli 40 torjuntaa, mutta kyllä se oli hieno kattoa, miten pelaajat blokkas varmaan yli 20 laukausta.

Historia toisti itseään – 2011 Bratislavassa ja 2019 Bratislavassa. Jalonen päävalmentajana. Siitä kultaiset mitalit kaulaan.

Uskomaton tarina. On niin hienoa olla suomalainen ja mää oon niin onnellinen Leijonien puolesta ja ylpeä tuosta joukkueesta.

Tämä oli taas osoitus siitä, kun uskot tekemiseen ja kaikki sitoutuu yhteiseen tavoitteeseen, niin kaikki on täysin mahdollista. Mikään ei ole mahdotonta.

Tämähän alkaa olla jo samanlainen stoori kuin Lake Placid.

Ruotsin media hehkuttaa. Leijonista puhutaan ulkomailla; millasen arvostuksen tämä joukkue on Jalosen Jukan, Lehtisen Jeren ja muun johto- ja valmennusryhmän osalta saanu aikaan. Suomalainen jääkiekko on esillä joka puolella. Ja tämä on sellanen tarina, että oksat pois.

Ja tällänen yksityiskohta: mun entinen valmentaja Lars Osten Bergström Luulajan ajoilta laittoi heti pelin jälkeen viestin ja onnitteli voitosta. Ne arvostaa Suomea Ruotsissa.

Laitoin sille takasi, että meillä oli kaksi NHL-pelaaja ja jatkoin siihen, että vilken laget. Osten laittoi heti perään viestin, että määki haluan olla suomalainen ja iski hymiö siihen viestin loppuun.

Mä olin neljä vuotta Luulajassa ja se arvostus Ruotsissa on suomalaista jääkiekkoa kohtaan todella hienoa. Ja vaikka itellä nyt ei ollu tässä sen suurempaa roolia, muuta kuin olla yksi Suomen kovimmista faneista, niin kyllä tuollainen lämmittää mieltä, että arvostetaan yli Suomen rajojen.

Oli tää huima juttu, kun yrittää sulatella tätä vielä.

Torstaina Ruotsi pihalle, lauantaina Venäjä ja sunnuntaina Kanada

Ja Suomi voitti kahdesti Kanadan – sekä ekassa että viimeisessä pelissä – ja se kertoo, miten Suomen peli kehittyi matkan aikana: Suomi voitti ensimmäisessä ja viimeisessä pelissä Kanadan 3-1 ja kanadalaiset sanoi koko ajan kehittyneensä ja mitä teki Suomi?

Tietenki joku voi sanoa, ettei Suomen peli kehittynyt, kun voitettiin ekassa pelissä 3-1 ja viimeisessä pelissä 3-1, mutta niinhän se ei ollut.

Oli kyllä mahtava tarina, kertakaikkiaan, ja kuten aiemmin jo sanoin, niin elokuvahan tästä pitäisi tehdä.

– Juti