Kommentti: HPK:n Suomen mestaruus oli suomalaisen jääkiekon voitto!

HPK:n uskomaton tarina sai huipennuksensa: Suomen mestaruus oli suomalaisen jääkiekon voitto, Oulun Kärppien voitto ei olisi opettanut yhtikäs mitään.

Kun Liigan pudotuspelit käynnistyivät, enemmän tai vähemmän jokainen Liiga-valmentaja sanoi – vieläpä kohtalaisen suoraan – runkosarjaa dominoineen Oulun Kärppien pysäyttämisen olevan käytännössä ottaen mahdotonta.

Ja niinhän sen piti olla.

“Puolen Suomen joukkueen” pelaajamateriaali oli muihin verrattuna vähintään asteen tai kaksi kovempi, mikä näkyi läpi runkosarjan.

Kärppien kohtaloksi koitui kuitenkin se, ettei se päässyt missään vaiheessa täyteen iskuun kevään tosipelien aikana. Sen sijaan joukkue marssi Ilves- ja HIFK-sarjoista, joiden aikana sillä oli jo yllättäviä vaikeuksia, jatkoon lähes yksinomaan yksilöiden kautta.

Pelillisesti se ei dominoinut kumpaakaan joukkuetta vastaan.

Ja sitten vastaan asteli Liiga-finaaleissa HPK, joka oli pudottanut matkan varrella runkosarjassa kärkipäähän sijoittuneet seurat  – siis TPS:n ja Tapparan.

Tarina oli huikea.

HPK:n päävalmentaja Antti Pennanen olikin saanut iskostettua pelaajilleen, ettei mikään ole mahdotonta, kunhan vain jokainen pelaaja repii koneestaan kaiken sen, mitä sieltä on irti otettavissa.

Ja niin myös jokainen pelaaja teki.

He ylittivät itsensä, he pelasivat uhrautuvasti sekä omilleen että myös uskomattomille hämeenlinnalaisfaneilleen, ja lopputuloksena oli tietynlaisen tuhkimotarinan huipentuminen Suomen mestaruudeksi.

***

Kun HPK iski ratkaisevan seitsemännen finaalin jatkoerässä voittomaalin, ja pysäytti Markus Nenosen ylivoimamaalilla kellot aikaan 75:24, voitto ei ollut pelkästään HPK:n ja hämeenlinnalaisten, vaan myös suomalaisen jääkiekon.

Tosiasia on nimittäin se, että Oulun Kärppien mestaruus ei olisi opettanut yhtään mitään.

Se olisi ollut tarina sarjan kovimmista yksilöistä, jotka kannattelivat joukkueensa mestariksi saakka.

Ei minttiin hiotun viisikkopelaamisen toteuttamisesta, ei tahdon voiman merkityksestä, ei itsensä ylittämisestä, ei joukkueesta – vaan tarina yksilöistä.

HPK:n tarina on sen sijaan esimerkki siitä, miten kaikki on mahdollista, kun joukkue puhaltaa yhteen hiileen ja toteuttaa yhdessä sovittuja asioita.

Se antaa uskoa jokaiselle seuralle, joka kohtaa ennakkoon suuremman ja nimekkäämmän vastustajan, kunhan sitä vain malttaa tehdä useamman vuoden ajan vahvaa taustatyötä.

Ja samalla HPK:n tarina on opetus myös Oulun Kärpille.

Se on opetus siitä, ettei mikään tule ilmaiseksi tai automaattisesti – oli sitten pelaajalista paperilla, miten kova tahansa.

Ja, jos joku vielä kehtaa tämän kevään pudotuspelien ja tämän finaalisarjan jälkeen vähätellä tunnetilan ja tahdon merkitystä urheilussa, kuten kevään mittaan erinäisissä jääkiekkoasiantuntijoiden välisissä keskusteluissa on nähty, sitä täytyy olla melkoisen pahasti kujalla.

Ei HPK tätä mestaruutta nimittäin millään pelkällä pelikirjalla voittanut.

Sen sijaan se oli yhdistelmä tunnetta, kemiaa, itsensä ylittämistä ja taktista osaamista – isoilta osin asioita, joita ei fläppitaululle voi piirtää tai videoita katsomalla opettaa.

Ja tästähän suomalaisessa jääkiekkoilussa on aina ollut enemmän tai vähemmän kyse: itsensä ylittämisestä ja suuremman kaatamisesta. Yhdessä. Joukkueena.

Marko Ollonqvist
Toronto

Lue myös:
NHL Pudotuspelit 2019 – tässä otteluparit, ohjelma ja aikataulut!