Santi Cazorla koottiin kirjaimellisesti palasista kasaan, uran piti olla ohi – “Olen palapeli”

Villarrealiin kuluvaksi kaudeksi Arsenalista palannut Santi Cazorla koottiin kirjaimellisesti palasista kasaan ja nyt hän dominoi jälleen pelikenttiä.

Oikeassa nilkassa on pala vasemmasta kyynärpäästä, kantapäähän on löydetty osia muualta jalasta, hänen akillesjänteensä on tehty kääritystä polven jänteestä ja hänen jalassaan on metallinpala – unohtamatta tietenkään naamasta löytyvää vekkiä.

Ehkä kaikkein kuvaavinta on se, että hänen tatuointinsa ovat vajavaisia hänelle tehtyjen ihonsiirtojen myötä – kuten esimerkiksi hänen tyttärensä nimi.

Sellainen palapeli on takaisin Villarrealiin tryoutin kautta palannut Santi Cazorla, joka on aloittanut kuluvan kauden erinomaisesti.

– Olen palapeli. Asiantuntijat ja fysioterapeutit sanoivat, etteivät he olleet koskaan nähneet näin äärimmäistä tapausta, Cazorla kertoo The Guardianin haastattelussa.

Jossain vaiheessa oli hetki, jolloin espanjalaispeluri oli menettää koko jalkansa – kiitos tulehduksen, joka söi kymmenen senttiä Cazorlan jänteestä ja jätti sen myötä luun veteläksi.

– Sain bakteerin leikkaussalissa. Kun treenasin leikkauksen jälkeen, tikit irtoilivat ja sitä kautta toinen bakteeri pääsi sisään jalkaani. Iltaisin haavasta tuli ulos keltaista nestettä, ja joka kerta, kun he tikkasivat sen umpeen, sieltä tuli lisää nestettä.

– He tekivät jalkaan ihonsiirron, mutta eivät nähneet sitä, mitä jalan sisällä oli – bakteeri, joka söi ja söi jännettä. Itse asiassa heille ei koskaan selvinnyt, mikä se bakteeri oli.

Tämä kaikki edellä mainittu tapahtui Englannissa ja hänelle sanottiin suoraan, ettei hänen kannata enää edes haaveilla jalkapallosta.

– Lontoossa he olivat jo hyvin pitkälti päättäneet, etten pelaa enää.

Cazorla luunsa kunnosta: “Sormet menivät läpi – se oli kuin muovailuvahaa”

Lopulta Cazorla päätti hakeutua hoitoon kotimaahansa, Espanjaan, ja jätti perheensä Lontooseen. Se kuitenkin enemmän kuin kannatti, sillä Espanjassa alkoi tapahtua.

– Minä väsyin siihen. Olin ollut 2-3 kuukautta leikkauksissa. Viimeisen leikkauksen jälkeen matkasin Vitoriaan ja siinä vaiheessa bakteerit löytyivät – kaksi jänteestä ja yksi luusta.

– Espanjassa he sanoivat, että tilanne on paha, mutta tulemme taistelemaan. Fysioterapiassa he ikään kuin huijasivat minua ja heittivät minulle pallon. Sen jälkeen he lupasivat, että seuraavana päivänä taas lisätään pallotreeniä, Cazorla kertoo ja toteaa hoitohenkilöstön pitäneen hänet siten motivoituneena.

Ehkä kaikkein karmivin yksityiskohta sille vahingolle, jota bakteerit olivat jalassa aiheuttaneet, oli se, kun Espanjassa lääkäri pystyi työntämään sormensa Cazorlan luun sisään; niin pahasti bakteeri oli syönyt luuta.

– Se oli kuin muovailuvahaa ja se oli luonnollisesti kadonnutta jännettä vaarallisempi juttu.

Ei ole siis mikään ihme, että Cazorlalla oli aikoja, joina hän vain makasi sängyssä ja oli valmis luovuttamaan.

– Juttelin perheelleni ja sanoin: “Urani on ohitse. Huomenna menen fysion juttusille ja kerron, etten jaksa enää.”.

Kuin ihmeen kaupalla Cazorla kykenee edelleen pelaamaan itselleen niin syvästi rakastamaansa lajia – jalkapalloa.

– Minun täytyy nipistää itseäni, kun tiedän pelaavani taas tänään. Arvostan jokaista saamaani hetkeä. Tiedän, että monille pelaajille hotellissa oleminen ja asuminen ovat tuskaa, mutta olen ollut hotelleissa ja sairaaloissa, taistellen tämän eteen.

Kaikkein pahinta tässä vuosien mittaisessa taistelussa, joka piti Cazorlan sivussa peleistä yhteensä 636 päivää, oli se, että kaikki tämä olisi voitu välttää. On nimittäin niin, että mikäli Englannissa lääkärit eivät olisi olleet niin varmoja ja uskoneet tilanteen hoituvan antibiooteilla, vaikka tarkasta bakteerista ei ollut mitään tietoa, vahinko olisi jäänyt hyvin vähäiseksi.

Cazorlasta ihmisenä kaiken oleellisen kertoo se, ettei hän ole katkera. Sen sijaan hän nauraa nykyisin asialle.

Ja entäpä se jalka nykypäivänä? Kipuja on edelleen, mutta ne ovat siedettäviä. Cazorla pystyy pelata, vaikka hänen kahdeksanvuotias poikansa kysyi isänsä jalkaa katsellessa, aikooko hän todella pelata vielä jalkapalloa.

– Hän kysyi minulta “etkö aio pelata enää”. Vastasin hänelle “totta kai”. Sen jälkeen hän kysyi “ai tuolla jalalla – se näyttää aika omituiselta” ja siihen minä vastasin “sitä on parempi olla katsomatta liikaa”.

– Nyt hän katsoo minun pelejäni ja hänen näkeminen katsomossa tekee minusta todella onnellisen.

Villarreal on pelannut kuluvalla kaudella toistaiseksi kolme ottelua ja Cazorla on nähty niistä jokaisessa kentällä; itse asiassa hän on istunut vaihtopenkillä ainoastaan 43 minuuttia.

Kyseessä on todellinen ihme ja sen Cazorla eittämättä ansaitsee.

Lue myös:
VIDEO: Thierry Henrylla on tatsi tallella – kikkaili Belgian harjoituksissa