Kolumni: Johtuuko tämä kaikki sittenkin Mesut Özilistä?

Johtuuko tämä kaikki sittenkin Mesut Özilistä, siis Arsenalin alakulo? Eikä välttämättä hänen vaikutuksestaan kentällä, vaan hänen kohtelusta?

20. lokakuuta.

Arsenal julkaisee Valioliiga-miehistönsä syyskaudelle ja Mesut Özilin nimi loistaa poissaolollaan.

Osa ymmärtää ratkaisun. Osa ei.

Ennen tuota päätöstä Arsenalin voittosarake näyttäytyy muodossa 5-0-2, kaikki Englannissa pelattavat kilpailut mukaan lukien, ja sarakkeessa olevat kaksi tappiota tulivat Liverpoolia ja Manchester Cityä vastaan.

Tuon päätöksen jälkeen Arsenal on kyennyt voittamaan viidestä Valioliiga-ottelustaan ainoastaan yhden. Toki Eurooppa-liigassa on tullut pelkkiä voittoja, mutta myönnetään nyt yksi tosiasia ääneen: Arsenalin lohko torstailiigassa on ollut niin helppo, ettei näistä voitoista voi muodostaa minkäänlaisia johtopäätelmiä.

Mesut Özil ei ole ollut enää useampaan vuoteen se sama pelaaja, joka hän oli parhaimmillaan Real Madridissa ja joissain määrin myös Arsenalissa ensimmäisinä vuosinaan.

Mutta en olekaan nyt puhumassa tässä itse kenttätapahtumista, vaikka jokaiselle vähääkään Arsenalin pelejä katsovalle on käynyt päivänselväksi, että joukkue huotaa luovaa pelaajaa – mieluusti uutta sellaista.

Sen sijaan puhun tässä joukkueen mentaalipuolen tilasta.

Faktahan on se, että me emme tiedä mitään siitä, mitä Arsenalissa tapahtuu kulissien takana. Se on kuitenkin tosiasia, että Pierre-Emerick Aubameyang, Alexandre Lacazette ja punaisen kortin Leeds-ottelussa itselleen hölmöillyt Nicholas Pepe ovat olleet kuin varjo entisestään – etenkin kaksi ensimmäisenä mainittua nimeä. Sattumoisin juuri Aubameyang ja Lacazette ovat niitä pelaajia, jotka ovat saapumassa jokaisiin harjoituksiin yhdessä Özilin kanssa.

Onko siis niin, että manageri Mikel Artetan päätös jättää Özil ulos sekä Valioliigan että Eurooppa-liigan miehistöistä – tai kuka ikinä sen päätöksen sitten onkaan tehnyt – on tällä hetkellä se ongelma? Se olisi nimittäin melkoista sattumaa, että juuri Özilin kanssa viihtyvät ja aina hymyilevät kärkipelaajat ovat kadonneet täysin kuvasta.

Enkä tarkoita tässä nyt sitä, että Özil keittäisi jotain liemiään kameroiden ulkopuolella ja latistaisi muiden Arsenal-tähtien tunnelmaa; sen sijaan puhun siitä, miten hänen sulkeminen kokonaan joukkueen ulkopuolelle, harjoituksia lukuun ottamatta, on saattanut nimenomaan vaikuttaa Aubameyangin ja Lacazetten formiin.

Kun uutinen Özilin ulos jäämisestä tuli ulos, Arteta kertoi päätöksen olleen hänen ja perustuneen jalkapalloilullisiin syihin, mutta eihän tuota nyt usko kukaan; sen me nimittäin tiedämme, että taustalla on tapahtunut niin paljon sellaisia asioita, jotka ovat saaneet koko seurajohdon kuumenemaan saksalaiskeskikenttäpelaajaan.

Ja juuri tämä asia, että Öziliä ei kelpuuteta joukkueeseen käytännössä ottaen poliittisista syistä, toimisi erinomaisena syynä sille, miksi Arsenalin kärkinimet pelaavat tällä hetkellä niin heikosti kuin he pelaavat.

Managerilleen he tuskin haluaisivat kostaa, mutta seurajohdolle ehdottomasti. Näin minä ainakin näen asian urheiluseurojen kulisseja melkoisen paljon nähneenä.

Arsenalin fanit totesivat viime kauden aikana, että ilman Bernd Lenoa ja Aubameyangia heidän kannattamansa perinteinen kärkipään seura olisi ollut suurella todennäköisyydellä taistelemassa putoamista vastaan. Tuo näkemys on melkoisen paikkansapitävä, sillä kun Aubameyang on ollut “nowhere to be found”, joukkueen tulokset ja esitykset ovat näyttäneet nimenomaan häntäpään seuran mukaisilta.

Arsenal ei välttämättä enää tarvitse Öziliä, eikä hän ole ainakaan sellainen vapahtaja, jota lontoolaisseura huutaa tällä hetkellä keskikentälleen, mutta tällä hetkellä Özilin poissaolo koko pelaavasta miehistöstä saattaa hyvinkin olla se selittävä tekijä tälle alakulolle.

Se, kun olisi melkoista sattumaa, että joukkueen upeasti käynnistynyt aikakausi Artetan alaisuudessa olisi muuttunut yhdessä yössä tällaiseksi Unai Emeryn näköiseksi karmaisevaksi jalkapalloksi ihan kuin satunnaisesta taikasauvan iskusta.

Ja vielä: Özil oli myös Emeryn koirankopissa ja jokainen voi katsella historiankirjoista, millaisia tuloksia Arsenalilta nähtiin – niin ikään kohtalaisen hyvin alkaneen pestin jälkimmäisellä puoliskolla.

Marko Ollonqvist

KATSO MYÖS:
Kaikki Liigan pelaajasiirrot kaudelle 2020-21!